A-vitamiinihoidon historia

A-vitamiinin vaikutuksia ihoon on seurattu ja tutkittu kauemmin kuin oikeastaan minkään muun kosmetiikan aktiiviaineen. Pitkäaikainen kokemus takaa, että A-vitamiinin teho tunnetaan hyvin ja että sen käyttö on iholle turvallista.

1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

•  Tutkijat havaitsivat A-vitamiinin ja terveen ihon välisen yhteyden. A-vitamiinin riittävää saantia ravinnon kautta alettiin korostaa.

1930-luku

• A-vitamiini onnistuttiin eristämään ja sen valoherkkyys havaittiin.
• Vuosikymmen puolivälissä tiedeyhteisö esitti yhteyden ikääntyneen ihon ja A-vitamiinipuutoksen välillä. (Wise…)
• Samalla esitettiin epäilys liiallisen auringonvalon haitallisesta vaikutuksesta ihon kuntoon ja rakenteeseen.

1950-luku

• Vuosikymmenen puolivälissä tehtiin ensimmäiset kokeet ikääntyneen ihon korjaamisesta retinyylipalmitaattia sisältävällä A-vitamiinivoiteella. Kuusi viikkoa kestänyt koe osoitti jossain määrin lupaavia tuloksia, mutta tämä ei vielä johtanut A-vitamiinivoiteiden yleistymiseen kosmetiikassa. (Reiss…)
• Koe oli tiettävästi ensimmäinen selkeä yritys hallita ja korjata iän merkkejä A-vitamiinivoiteiden avulla.

1980-luku

• Vuosikymmenen puolivälissä raportit retinoiinihapon vaikutuksesta ikääntyneeseen ihoon herättivät suurta kiinnostusta. Sitä laimensivat havainnot, joiden mukaan retinoiinihappo kuivatti ja ärsytti ihoa. Myöhemmin osoitettiin, että A-vitamiinin eri muodot vaikuttavat ihossa eri tavoin ja että retinoiinihappo aiheuttaa voimakkaimman A-vitamiinireaktion. Retinyylipalmitaatin todettiin olevan ikääntyvälle iholle paras A-vitamiinimuoto, joskin molekyylin vähäistä aktiivisuutta moitittiin. (Counts…)
• Vuosikymmenen puolivälin jälkeen muotiin tulivat AHA-hapot. Ne todettiin A-vitamiinia paremmin valoa sietäviksi ja vähemmän ihoa ärsyttäviksi. AHA-happojen suosio hiipui vähitellen, sillä niiden pitkäaikaisen käytön huomattiin kuivattavan ihoa ja heikentävän sen rakennetta. (Van Scott…)
• Vuosikymmenen lopussa kiinnostui kääntyi jälleen kohti A-vitamiinia ja erityisesti sen alkoholimuotoisia retinolituotteita.

1990-luku

• Vuosikymmen alkoi C-vitamiinituotteiden suosion yleistymisellä. Kosmetiikkateollisuus toi voimakkaasti ja oikeutetusti esiin, että C-vitamiini tehostaa ihon kollageenintuotantoa ja vaalentaa pigmenttihäiriöitä. C-vitamiinin suosion harjalla iholle välttämättömän A-vitamiinin vaikutukset jäivät vähemmälle huomiolle. (Darr…)
• Vuosikymmenen loppupuolella otsikoihin nousivat vapaiden radikaalien aiheuttamat ihohaitat. Antioksidantteja sisältävä kosmetiikka löi itsenä läpi ja näkyy kosmetiikassa edelleen. Alan tutkimus panostaa jatkuvasti uusien, ”entistä tehokkaampien” ja ”ihonhoitoa mullistavien” antioksidanttien hakemiseen. Samalla saattaa unohtua, että ihon kannalta kyse on aina kokonaisuudesta, ei yksittäisistä ihmeaineosista.

2000-luku

• Uuden vuosituhannen ihonhoidon termejä ovat olleet peptidit ja muut signaalimolekyylit. Näiden ihosolujen sisäisten viestinviejien merkitys muun muassa kollageeni- ja elastiinituotannossa on tiedostettu myös yleisesti. Peptidejä ja muita signaalimolekyylejä sisältävä kosmetiikka yleistyy ihonhoidossa myös tulevina vuosina.
• Retinyylipalmitaatti on palannut A-vitamiinihoitoon. Sen edut esimerkiksi retinoiinihappoon verrattuna ovat nyt myös tieteellisesti todettu. (Watson…) Muun muassa Environ on osoittanut, että retinyylipalmitaatilla voidaan hidastaa ihon ennenaikaista ikääntymistä. Tämä saadaan aikaan käyttämällä jatkuvasti vahvistuvaa siedätysmenetelmää, joka täyttää ihon A-vitamiinivarastot turvallisesti.